Tutkimustyö
Kirjoitan tällä hetkellä maisterintutkielmaa musiikin visuaalisista opetusvälineistä ja musiikin teoreettisen tiedon tehokkaista esitystavoista. Keskeinen väitteeni on se, että ihmisaivot suosivat esimerkiksi visuaalisuutta, kielellisyyttä, deonttisia sääntöjä ja kategorisointia värein, koska evoluutiohistoriamme on muokannut mielemme tietynlaiseksi.
Tutkimusaiheeni tarkoitus on selvittää tehokkaimpia tapoja kommunikoida musiikin abstrakteja asiasisältöjä ihmisaivoille. Toivon tutkimukseni avartavan jokaisen muusikon mahdollisuuksia toteuttaa itseään musiikillisesti.
Aihe nojaa sivuaineeseeni, evoluutiopsykologiaan, jossa ihmisaivot nähdään kokoelmana työkaluja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen (ks. esim. Steven Pinker, How the Mind Works, 1997; Workman & Reader, Evolutionary psychology: An Introduction, 2021).
Parhaimmillaan kokonainen musiikkityylin harmoninen kielioppi on tiivistettävissä yhteen kuvaan. Tällöin oppimisprosessi ja oppisisällöt muotoutuvat tällaisen musiikillisen kartan sisältöjen sisäistämiseksi. Tällaisten visuaalisten opetusvälineiden hallitseminen on osa opetustani.
Opetus
Olen jazzkoulutettu sähkökitaristi, mutta kiinnostuin myöhemmin Viola da Gambasta, historiallisesta improvisaatiosta ja polyfoniasta. Pääasiallinen mielenkiinnonkohteeni on musiikin monimutkaisten tietokerrosten jäsentely tavoilla, jotka sallivat musiikin säveltämisen ja improvisoinnin nopeasti ja helposti.
Kitaransoiton opetuksesta olen siirtynyt instrumentista riippumattomaan musiikin opettamiseen, jossa opiskelijan kanssa opetellaan kuinka musiikillisia objekteja – sointuja, harmonioita, sävellyksen aiheita – käytetään improvisoinnissa.
Tavoitteenani on siirtää opiskelijalle syvällinen ymmärrys moninaisista tavoista hahmottaa eri aikakausien musiikkia. Kuinka muusikko ajatteli harmoniaa ennen kuin sointumerkit oli keksitty? Miten solmisaatio ohjasi 1500-luvun säveltäjän ajattelua? Millä tavalla sointumerkit ja asteikot mahdollistavat improvisaation 1900-luvun jazzmusiikissa? Miksi keskiajalla kvinttiä suosittiin terssien sijaan?
Tavoitteenani on siirtää musiikinopiskelijalle syvällinen ymmärrys monista eri tavoista hahmottaa musiikkia. Kaikki tämä ymmärrys saavutetaan soittamisen ja laulamisen kautta oppitunneilla.
Mietteitä Musiikista -vlogi
Selitän tekemistäni YouTube kanavallani. Toistaiseksi kovin moninaisessa muodossa ja vailla selkeää rakennetta.
Aikanaan videoblogin sisällöt laajenevat käsittelemään yksittäisiä visuaalisia musiikin malleja ja sitä miten opiskelija voi hyötyä niistä.
Bio
Kuka on olet?
Olen musiikkipedagogi (AMK), jazz-koulutettu kitaristi, viola da gamban soittaja ja musiikkitieteenmaisteriopiskelija (2026-2027). Musiikillista tuotantoani voi seurata Mietteitä Musiikista videoblogin kautta, joka alkaa toivonmukaan päivittymään ja laajenemaan ennemmin tai myöhemmin.
Musiikintutkimuksen saralla mielenkiintoni on painottunut matemaattisen musiikin teorian visuaalisten mallien käyttömahdollisuuksien kartoittamiseen ja musiikillisen tiedon organisointiin kielellisin keinoin. Tällaisia ”ihmisaivoystävällisiä” kommunikaation tapoja olen alkanut tunnistamaan evolutiivisen kognitiopsykologian viitekehyksen kautta. Kyse on opetusvälineiden suunnittelusta sellaiseen muotoon, joka tekee mahdollisimman tehokkaasti yhteistyötä ihmisaivojen kanssa.
Musiikillinen koulutustaustani on – näin jälkeenpäin tarkasteltuna – erittäin monipuolinen. Oppilaitoksia matkan varrella ovat olleet ainakin Sibelius-lukio, Pop & Jazz konservatorio, Palmgren-konservatorio, Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Artez University of the Arts ja nyt tätä kirjoittaessani Jyväskylän yliopiston Musican tiedeyhteisö (joka ei ole koulu). Oikeastaan jokainen näistä oppilaitoksista on tuonut jotain hyvin uniikkia osaamiseeni ja ymmärrykseeni.
Sibelius-lukiossa altistuin perinteiselle suomalaiselle kansanmusiikille ja klassiselle musiikille, ja Helsingin Pop & Jazz konservatoriossa tutustuin jazzmusiikin eri tyylilajeihin. Jazzmusiikin opiskelu oli suurin intressini josta tuli myöhemmin musiikillinen pääaktiviteettini, joka jatkui Porin Palmgren konservatoriossa.
Centria-ammattikorkeakoulussa oli opintojeni aikaan suomen ainoa AMK-tasoinen kansanmusiikin opintolinja, ja pääsin näkemään ja kokemaan suomalaisen elävän pelimannikulttuurin musiikin tekemisen tapoja läheltä kahden vuoden ajan kunnes siirryin jatkamaan opintojani Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Opiskelin lukuvuoden Alankomaissa Artez University of the Arts -korkeakoulussa, jossa tutustuin vapaaseen improvisaatioon ja postmodernin estetiikan musiikin tekemiseen. Jälkeenpäin tarkasteltuna huomaan opiskelukokemuksen antaneen eväitä sellaisen musiikin tekemiseen ja opettamiseen, johon en ole saanut kertaakaan opastusta opintojeni aikana Suomessa. Kitaransoiton opettajinani korkeakouluvuosina toimivat Mathias Sandberg, Niklas Winter, Jerome Hol ja Teemu Viinikainen.
Viimeisin lisäys musiikillisen osaamisen pakettiini on kitaran sukulaissoitin Viola da Gamba, jonka soiton harjoittelu edistyy nopeasti koska sävelmaailman navigointi on samankaltaista kuin pääinstrumentillani kitaralla. Vanhan musiikin ja klassisen musiikin innostuksen moottorina oli historiallisen improvisaation kirjallisuuteen tutustuminen (ks. esim. John Mortensen, Pianists Guide to Historic Improvisation tai Giorgio Sanguinettin teos Art of Partimento)
Vaikka olen tehnyt kitaransoiton opettajan töitä enemmän ja vähemmän koko elämäni aikana, niin valmistumiseni jälkeen tein töitä musiikkipedagogina vain muutaman vuoden, kunnes olin tutustunut tarpeeksi laajasti geometrisen musiikin teorian kirjallisuuteen ja evoluutiopsykologiaan huomatakseni kahden kovan tieteen yhdistämisen potentiaalisen annin musiikkikasvatukselle. Sillä polulla olen nyt ja jatkan kunnes tarvittavat julkaisut aiheesta ovat julkaistu.
